maanantai 9. heinäkuuta 2012

Enkeli-Elisa, totta vai tarua?

Joskus alkutalvesta huomasin facebookissa leviävän uuden yhteisön, Enkeli-Elisan. Tutustuin sivustoon tarkemmin, koska useat tuttuni olivat käyneet tykkäämässä siitä ja tuo aihe on itseänikin lähellä, monessa mielessä.

Itse en kyseisestä ryhmästä facebookissa "tykännyt", sillä en halua mainostaa vastaavia sivuja omalla nimelläni tai liittyä tuohon sivustoon syistä, joita en tässä mainitse, mutta tuttujen/kavereiden olisi ollut liian helppoa luoda mielleyhtymiä Enkeli-Elisan ja minun välilleni. Muutenkin Enkeli-Elisa-sanana kuulosti jotenkin ärsyttävältä, liian hyvin rimmaavalta ja jäi mielikuva, että Elisasta yritetään tehdä jotain pyhimystä enkelöimällä hänet.. Enkeleitä ei ole olemassa, nehän ovat satua, onko Enkeli-Elisa siis satuhahmo?

Kävin lukemassa kaikki Minttiksen eli Minttu Vettenperän oman blogin tekstit ja ns. Elisan päiväkirjatekstit. Luin myös Elisan isän kirjoittaman blogin läpi. Odotin todella synkkiä ja ahdistuneita kirjoituksia, varsinkin Elisan päiväkirjalta. Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta sisältö oli "tylsempää" kuin mitä odotin. Ehkä olen liian vanha sisäistämään Elisan ajatusmaailmaa, mutta tekstit olivat liian sisällöttömiä ja melko normaalia teiniangstia. Elisan käsiala oli ensinnäkin jotain aivan käsittämätöntä koukeroa, En ole koskaan nähnyt kenenkään tekevän yhtä rasittavia koukeroita jokaiseen kirjaimeen. Todella hidasta lukea ja varmasti hidasta myös kirjoittaa. Rupesin miettimään, että ihankohan oikeasti joku kirjoittaa masentuneena tuollaisella käsialalla. Itselle se ainakin vaatisi ihan liikaa ponnisteluja...

Minttis vaikutti mielestäni todella ärsyttävältä. Joten se, että hän on antanut omat kasvonsa "Enkeli-Elisalle" vaan korosti sitä, että hän on tekemässä aiheesta kirjaa. Että Enkeli-Elisa on yhtä kuin Minttu Vettenperä. Minttiksen blogista jotenkin hyppäsi silmille se, miten hän on kokenut samaa kuin Elisa. Ja Elisan isän blogista jäi vähän se vaikutelma, että Minttiksestäkin koetetaan tehdä jotain sankaria tai pyhimystä. Oi kun hän on niin rohkea ja ihana, että kirjoittaa tästä kirjan, antoi anteeksi entiselle kiusaajalleen, on siinä vasta jalo ja armelias ihminen. No unohdin koko Elisan useaksi kuukaudeksi, kun asia ei sen enempää minua kiinnostanut tai kantautunut minun silmiini.

Nyt sitten eilen huomasin uutisista, että Helsingin Sanomat kyseenalaistaa koko Elisan olemassaolon ja minäkin aloin miettiä, että onkohan koko juttu vaan nerokkaasti suunniteltu kusetus??

Uskon, että joskus on kuollut itsemurhaan joku Elisan tapainen tyttö, josta Minttu on saanut idean kirjalleen. Hän on vaan muuttanut mm. a) nimen, b) asuinpaikan c) kuolinajan d) vanhempien blogitekstien päiväykset (julkaistu ajastettuina) tai jopa että e) Minttis on itse kirjoittanut myös vanhempien blogin...

Tällä hetkellä mä uskon, että koko Enkeli-Elisan tapaus on Minttiksen oma keksimäjuttu; markkinointikikka ja tapa päästä julkisuuteen. Kuka oli viime vuonna kuullut Minttu Vettenperästä, EI KUKAAN! No nyt hänestä on kuullut arviolta satatuhatta henkilöä. Ja kirjakin on kuulemma myynyt hyvin.
Mun korvissa Enkeli-Elisa on kirosana. Jos Minttis esittää Helsingin sanomille todisteet Elin olemassa olosta, sitten uskon, mutta koko jutusta ja Minttiksestä on mennyt tän mediakohun myötä kyllä kaikki arvostus ja myötätunto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Välillä tullut mietittyä, että mahtaakohan kukaan lueskella tätä blogiani, jota kirjoitan lähinnä selkeyttääkseni asioita itselleni ja muistaakseni elämäni sumuisten vuosien tapahtumat mahdollisesti myöhemminkin..