Eripuraa

Tosiaan mies tuli sit yöllä kolmen aikaan kotiin. Korvatulpistani huolimatta havahduin siihen kun hän tuli makkariin nukkumaan. Sammui/nukahti aika äkkiä, mut kun huomas, että olin hereillä niin silitti sitä ennen mun päätä. En tiedä sanoiko jotain, kun oli ne tulpat, varmaan toivotti hyvät yöt.

No koitin saada nukutuksi siinä, mutta mies hais niin hirveelle viinalle, että oli pakko lähtee sohvalle nukkumaan. Odotin, että se oli varmasti unessa eikä herää ja siirsin sit kimpsuni ja kampsuni sohvalle. (Jos se ois heränny niin ois varmaan ite tarjoutunu menemään sohvalle tai pahoittanu mielensä, mut mielummin itse sit nukun sohvalla, kun mulla aikainen herätys) Tupakkaakin se oli taas kännissä polttanut, kun vaatteet lemus niin. No eipä se yllättänyt. Sain hyvin nukuttua sohvalla, kun älysin kerrankin ottaa sijauspatjan mukaan. Jossain vaiheessa piti käydä tarkastamassa, että vieläks hän on elossa, (ettei oo vaikka tukehtunu oksennukseen, jos on tullu huono olo) kun ei kuulunu enää kuorsausta. Minä kun oon vähäsen ylihuolehtiva. Ja eipä ollu kissa onneks karannut vaan se tuli mun viereen sohvalle nukkumaan. Ja herätti pari kertaa aamuyöstä aivastamalla mun naamalle ja saamalla riehumiskohtauksia -.-

Pieni riita mielle siinä sunnuntaina tuli tuosta baarireissusta, kun olin vähän etäinen ja mököttävä enkä jaksanut puhua hänelle aamupäivällä ennen töihin lähtöä juuri mitään. Mua ei oikeesti huvittanu kuulla, miten hauskaa hänellä oli ollut tai mitä oli juonut, kun itse piti lähtee töihin ja siirtää ajatukset työmaailmaan. Kyllähän mua "vähän" vitutti se, kun tuli myöhempään kuin mitä aiemmin sanoi ja juonutkin oli ihan kunnolla. "Muut yllytti jäämään ja tarjos juomia, ja oli niin halpoja shotteja"... Niimpä niin. Sanoin miehelle, että jos pikkujoulut tulee niin toivon, ettei hän mene niihin. Ja lupasi, ettei menis muutenkaan, kun ne on kuulemma niin lähellä joulua, mut sen näkee sit joulukuussa, että kuinka käy.

Töistä tullessa sit pyysin kertomaan baarireissusta lisää ja pieni riitä tuli silloinkin. Toin hänelle kaupasta ruokaa, jotta mies saa laitettua ns. krapulamättöä ja en suostunut auttamaan häntä ruuanlaitossa, kun olin niin väsynyt töitten jälkeen enkä itse halunnut syödä samaa ruokaa kuin hän, ei mulla ollut nälkä. Kyselin ja kommentoin eilistä baarireissua ja osoitin, että olin harmistunut, kun hänen sanoihin ei voi luottaa. Mies sit suuttui ja tokaisi jotain että, että oli kivempaa kun olin töissä. Mä en kuullut kunnolla, mut ajattelin et se sano, et ois kivempi olla ilman mua tai jtn sellasta ja pahoitin mieleni siitä ja menin olkkariin itkemään. Kyl se sit kohta tuli pyytämään anteeks ja sanoi, ettei tarkoittanut, mitä oli sanonut. Sovittiin ja menin sit auttamaan ruuanlaitossa.